Tällä kertaa oli Laajavuoren jäsenen vuoro isännöidä, joten "hauskaa" pidettiin sopivasti Matti Nykäsen maisemissa. Kuvat on otettu elokuvatilassa jossa katseltiin laatuleffoja samalla, joten tällä kertaa myös kuvien laatu on paskaa! Leffaillan avasi Mika Kaurismäen upea Last Border, joka olisi ollut oikeastaan aika hyvä ilman sitä puolen välin draamahidastelua.
Juomapuolen puolestaan avasi Bitterol Sprizz, eli Lidlin halpiskopio klassikkojuomasta. No, eihän tämä oikeastaan sille perusversiolle juuri häviä. Eli pahaa jos ei pidä katkerosta, eli ei mitenkään erityisen pahaa. Huti.
Swing on ollut takuuvarma valinta yleensä näissä karkeloissa, mutta tämä Strong Apple Light oli pettymys. Hieman esanssinen eikä todellakaan mitään siiderien aatelia, mutta ei tämä nyt kovin pahaakaan ollut. Edellistä parempi.
Olaf tekee tunnetusti huonoja oluita, niin ajattelin ottaa yhden mukaan tähän karkeloon. Harmi vain että White Knight Blancissa on witbierinä sen verran enemmän makua kuin lagereissa että ei tässä oikein talon virheet pääse "oikeuksiinsa". Eli oikeastaan aivan liian hyvä, vaikka ei kovin kummoinen olekaan. Edellisiä parempi ja itse asiassa koko illan paras juoma.
Sitten aletaan päästä asiaan. Pirkka greippi lonkero light, eli aspartaamilla makeutettu käymisteitse valmistettu lonkero. Tätä se meno taisi ennen lakiuudistusta olla. Eli ihan kauheaa. Heittämällä huonoin tähän mennessä. Hienoa!
Seltzerien ottaminen näihin mukaan alkaa olla jo vähän huijausta, vähän niinkuin kaiken pilaaminen ES-energiajuomalla tai purkkikermavaahdolla. Joo, huonohan tämä oli, mutta ei mitenkään mielenkiintoisella tavalla. Eikä ihan yhtä huono kuin edellinen. Päättelen kuvasta että elokuvaksi on tässä vaiheessa vaihtunut Titanic II, joka oli kyllä huono.
Ja sitten uudenlaista paskaa, nimittäin pakkauskin oli niin huono ettei sitä meinannut saada auki!
Vaan sai kuitenkin. Oliko se nyt sitten hyvä vai huono asia. Tämä Karlens Cucumber Gin & Tonic ei kuitenkaan kovin hyvää ollut. Kurkun tuoksu sinänsä ihan miellyttävä mutta maku oli joku melko hirvittävä kiniinikatkero kurkkuesanssilla. Kauas on tultu Hendrick's G&T:stä, mikä ei sinänsä yllätä. Huonoin toistaiseksi.
Lisää karlensia, rosmariini-mustikka long drink. Pelättiin että tämä voisi olla jopa ihan hyvä. No ei ollut, mutta ei yhtä huono kuin edellinen. Sprizzin ja Swingin väliin "parempaan" päähän.
Sitten kolmen juoman "värisuora" Mix-brändin cocktaileja. Ensimmäisenä Sex on the Beach, joka ei ehkä muuten olisi kauhean paha, mutta miksi tähän on minttua pitänyt laittaa? Okei, olisi se aika paha ilmankin. Sprizzin ja seltzerin väliin kärkikahinoihin.
Mixeistä seuraavana mojito, joka on minttua vihaavalle isännälle yksi hankalimmista juomista kumota. Meille muille ihan ok. Niukasti edellisen pahemmalle puolelle kuitenkin.
Ja viimeisenä Kamikaze. En tiedä oikein mitä tässä pitäisi olla mutta tuskin tämä on sinne päinkään. Yllättävän ei-offensiivinen silti. Kahden edellisen paremmalle puolelle.
Elokuvaksi on vaihtunut Tulion Vihtori ja Klaara, ja juomaksi viime vuodelta tuttu Fat Lizardin Saucy Tomboy, sillä isäntä ei ollut sitä vielä maistanut. Sikäli meni aivan vihkoon että hän tomaattimehun ystävänä piti tästä paljon. Meille kahdelle muulle edelleen aivan hirveä. Keskiarvolla mentiin sitten Mojiton ja Sex on the Beachin väliin.
Sinänsä peruskauraa nykyään tällaiset. Nokian Panimon Cosmopolitan cocktail. Parfyyminen ja kaikin puolin kehno, mutta ei kuitenkaan niin kauhean vaikea. Sex on the Beachin ja Kamikazen väliin jakamaan Mixien linjoja.
Breezerien luulisi olevan aika kevyttä kauraa näissä karkeloissa mutta väri oli tässä Raspberry Yuzu versiossa niin kauhea että otin kokeiluun. Ja olihan se makukin aika hirveä sitten! Yllätysosuma. Menee Cosmopolitanin ja Sex on the Beachin väliin.
Ja toisena jokerina Malibu Strawberry Daiquiri. Vahvan mansikkainen ja ylimakea. Alkuun tuntuu jopa ihan kelvolliselta, mutta kyllä se makeus ja esanssisuus alkaa sitten tökkiä. Kamikazen ja Cosmopolitanin väliin. On tämä huono kuitenkin.
Jotain pahaa syötävää piti löytää. Nämä kuivakala-snacksit roudasin aikanaan Norjasta asti ja pari vuotta unohdin ottaa ne mukaan näihin karkeloihin. Onneksi en nyt unohtanut, koska olipahan pahaa!
Kyytipojaksi edellisille vähän Dieseliä. Vahvat ovat myös vähän huijausta näissä bileissä, niissä kun pahat maut tulevat voimakkaammin esiin. Tämä minttuhammastahna oli luonnollisesti isännälle hankala, mutta ei tästä muutkaan oikein tykänneet. Kärkeen.
Viimeisenä Gin Lemon, joka kuulosti siltä että voisi oikeastaan olla aivan hyvää. No ei sentään ollut. Joku taisi tämän laittaa keulillekin, mutta keskiarvolla jäi lopulta Dieselin taakse.
Tässä vielä lopuksi kunniataulukko vähiten pahasta pahimpaan. Aika hyvä ja sivistynyt setti näin kolmelle hengelle. Ensi kerralla varmaan Tampereella, kun yksi jäsenistämme meinaa sielläkin lähiaikoina asua.
